sunnuntai 20. huhtikuuta 2008

Hetkinen...

Nyt tulee mulla kuulkaa varmaan noin pari viikon tauko tänne kirjoittelemisessa. NIIN helvetinmoinen kiirus koulujuttujen kanssa. Ja –iik- oon siis niiq menossa näillä näkymin ensi perjantaina treffeille, eli deiteille eli tälleille eli eli...siis paniikkia pukkaa vielä senkin takia. Voi kyrpelö, ei kyllä todellakaan olis yhtään aikaa...en edes todella-kaan tunne koko tyyppiä. No, ei ne sentään mitkään aivan sokkotreffit ole, mutta melkein. APUA!
Syömiset mennyt päin vittua (niin kuin olette ehkä lukeneet..jos tätä blogia kukaan jaksaa edes lukea..) enivei..NYT pakko tsempata ensi viikko, kun on ne ihq daa treffitki hei!
Mutta jaksakaahan te olla reippaita ja älkää sortuko hirveisiin ahmimisiin. Ja jos joku osaisi kertoa miten itseinhosta pääsee eroon (muuten kuin hyppäämällä junan alle) niin kertokaa mullekin...


Back in two weeks...(I hope..)

(kuva: hs.fi)

torstai 17. huhtikuuta 2008

sitten se vielä pakenee vastuuta...

Tää mun painonnousu johtuu siitä että menkkojen pitäis alkaa. Tää mun makeanhimo ja vittu KAIKEN ruuan himo johtuu siitä että menkkojen pitäis alkaa. Menkkojen syytä. Menkkojen syytä menkkojen syytä menkkojen syytä menkkojen syytä!
Sitte kun ne loppuu, olo on taas hyvä ja aamupaino palannut siihen 45 pilkku johonkin. Tai jollei ole, niin sitten ...ööö...tapahtuu totaalinen kurinpalautus?


Ja mitä ihmettä olen mennyt laittamaan blogilista.fi-blogini kuvaukseen?? Whaatt??? ”Se haluaa olla vain laiha ja kaunis, se jonka jälkeen sulla ei oo mitään tavoiteltavaa” Voi elämän käsi! Ilmeisesti olen kirjoittamisen hetkellä rypenyt jossain kurjuuden romantisoimis-maailmassa. Hah!



"Puolikiloa päivässä!" Joopati joo...on tullut vedettyä vähän muuta ja vähän enemmän kuin puolikiloa...
(kuva: pirkka.fi)

keskiviikko 16. huhtikuuta 2008

Tätä taas..älkää lyökö!

Tiedän että tämä blogini on joidenkin mielestä varmaan rasittavan negatiivis-sävytteinen ja pelkkää ”vitun vitun vittu ku ottaa päähääääännnn”-ulinaa, mutta siltikin laitan vielä listan joka hämmästyttää,kummastuttaa ja OTTAA PÄÄHÄN pientä Ina-kulkijaa.

1.


Ihmiset jotka hokevat ”Vitsi mä oon läski...läski! Haluun olla laiha! Miks mä en voi olla laiha?!??!” mutta eivät edes YRITÄ tehdä asian eteen mitään. (Jep, yksi ystäväni on tuollainen. Ja se oli tässä pari kk sitten luonani muutaman päivän ja JOKA päivä KOKO ajan valitti kuinka ”haluun laihtuu!” Siis aivan ihana persoona muuten, mutta välillä risoo.) Tekisi mieli tiuskaista tällaiselle ihmiselle (etenkin jos ko. henkilö vielä OIKEASTI on hieman tukeva/lihonut, eikä ole siis mikään 170cm/50kg joka LUULEE olevansa noilla mitoilla plösö..)että ”NO TEE ASIALLE JOTAIN ÄLÄKÄ KOKO AJAN KITISE SAATANA!!!” Jos tyyppi vielä syö suklaata joka päivä ja päivässä muutenkin tunkee massuunsa jatkuvasti jotakin, niin miten jaksaa vielä kummastella tyyliin ”Miten mä oon näin lihava??? En haluu!!!” Hohhoijakata... Tosin mitäs MÄ nyt itse teen??!?! No valitan tietenkin..ja yleensä aiheenani onkin painoni ja ”taas mä oon syöny kaikkee paskaa”-linja. ÄH, mutta tämä onkin minun blogini. Voin kulkea epäloogisuuden kiertoreittejä miten haluan ja kitistä mistä haluan. Ja hei..mä sentään YRITÄN hillitä itseni ja syömiseni. Voi jessus joo..


2.


Ihmiset, jotka ovat sitä mieltä että ”kyllä nyt naisessa pitää jotakin olla, mistä kiinni ottaa!” Ja sanovat sen siis hyvin hoikan henkilön läsnä ollessa. Joo, ookoo...mielipiteen vapaus on olemassa juu ja makuja on juu monia, mutta yleensä tuollainen kommentti heitetään ilmoille kun halutaan jotenkin nälväistä hoikkaa/laihaa henkilöä. En minä mene sanomaan ylipainoiselle että ”kyllä ihminen vaan hoikkana on kauniimpi!” Tai: ”No susta kyllä olisi monellekin kiinniotettavaa!”



3.
Ja tadaa: kolmosena sarjassamme ”mikä ottaa taas pikku-inaa päähän” on Ina itse! Ja tarkemmin ottaen se, miksi se miettii aina mitä muut siitä ajattelee. Voi kuppa! Kyllä on itsekeskeinen ihminen! Ihan niin kuin muilla ei olisi omaa elämää vaan pitää Inaa aina miettiä. Ja bonuksena vielä listaan: olenko ainoa, josta tuntuu että kun kaupassa latoo kassahihnalle vaan ”terveellistä ruokaa” (siis kasviksia, mehukeittoa jne jne..) niin ihmiset jonossa katsoo ja ajattelee ”Toi on anorektikko, ku se ostaa vaan tuommosta!” TAI kun sitten repsahtaa, ja ostaakin esim. suklaata/karkkia/jäätelöä tms. niin sitten miettii että ”Noni nyt noi muut ajattelee että oon bulimikko”. Hmm..pelkään siis että syömishäiriöni näkyy päällepäin. Toisaalta miten voin edes kuvitella että voin olla ”huomiota herättävän hoikka” ilman että olen sh-epäilyjen kohteena? Kas tässä pulma. Kun tuntuu että nykyään kaikki hoikat leimataan anorektikoiksi...entäs sitten ne tosi hoikat? Eli nykyään kuvitellaan että tässä maailmassa ei enää voi olla hoikka ilman että ”sillä on ihan varmaan syömishäiriö”.
No, niihän MULLA onkin. Mutta ei kai sentään KAIKILLA tosi hoikilla? Tai jos on, niin sehän on hirveää: osoittaisi sen, ettei enää terveellä tavalla VOI pysyä hoikkana.

Anteeksi, tulipas taas sekava postaus! Mutta väsyttää ja koulujuttu painaa päälle ja se ahistaa ja maailma romahtaa taas niskaan ja olen varma etten selviä 20 sivuisesta tutkielmasta 2 viikossa (koska siihen ois pitänyt käyttää ilmeisesti koko talvi..voi nakki!)

Ps. koitan vaikka seuraavassa postauksessa kirjotella jottai kivaa...ku emmäkää jaksa hei aina valittaa ;)



Sehän on meidän ihana Suvi! Ja antakaa sen tytön olla, olkoon suhde ruokaan mallimaailmassa mikä tahansa! (Kuva: supermodels.nl)

maanantai 14. huhtikuuta 2008

---

NIIN hirveä viikonloppu ja viikonalku ollut syömisten kannalta että HYI! Nyt jos äiti näkisi tyttärensä kekkuloimassa tässä römppätunikassa (jossa olen löhönnyt viimeiset pari päivää), se olisi varma että olen viidennellä kuulla raskaana. Uaaahhh!! Mikä toi valtava pallo tossa mun keskiruumissa on? Ja kysymys: miten mä pääsen siitä eroon??? Tuntuu etten kehtaa ees lähteä lylleröimään huomenna yliopistolle tän olotilani kanssa. Hyi saakeli. "Tööt tööt! Tehkää tilaa..täältä tulee Ina, joka on vähän syönyt viikonloppuna! Varokaa ettette jää alle..se jyrää teitin!! Ja kavereiden kommentit on varmaan tasoa tätä: "Ai se olet sinä??! En meinannu tunnistaa!" (et kai kun naamani muistuttaa täysikuuta...)



Tällälailla mentiin sitten vkonloppu ja maanantaikin...heelvetin hyvin menee...NOT!!!
(Kuva: americanfeast.com)

torstai 10. huhtikuuta 2008

Why oh why?

Asioita, jotka mietityttävät, eli sarjassamme ”MIKSI, OI MIKSI?!??!”

1.
Miksi nuorempana, kun mieleni teki herkkua tai ”jotain hyvää”, se oli yleensä aina SALMIAKKIA. Nykyään kun tekee mieli ”jotain hyvää”, se on melkein järjestäen AINA suklaata, donitseja, jäätelöä, kääretorttua...siis kaikkea sellaista jossa kaloreita on tajuttomat määrät ja rasvaa samaten!! Salmiakissa oli se hyvä puoli, että rasvaa siinä ei ole nimeksikään. Äääh...onko tämä jokin ikäkysymys; kun naisistuu (ja aikuistuu..haha, onpas vitsi mun kohdalla!) myös mieltymykset ja mielihalut muuttuvat. Ja tietenkin sinne epäterveellisempään, läskistävämpään suuntaan. Onko se sitä ”naisena olemista” että herkutteluhetkinä syödään sitten niitä kaikkein pahimpia rasva-sokeri-kaloripommeja??? Vittu!

2.

Miksi on NIIN vaikeaa aloittaa se vähemmällä ruualla oleminen ja syödä kevyemmin? Koska kun on pystynyt siihen muutaman päivän, tajuaa kuinka hyvä (ja vahva) olo on. Mutta miksi se aloittaminen on NIIN vaikeaa? No, se on sama juttu mulla melkein kaikessa: ”ei se homman tekeminen vaikeaa ole, vaan siihen ryhtyminen” (saa nähdä minä vuonna gradu valmistuu..köh..)

3.

Miksi mä en ikinä opi? Se että suussa maistuu hyvältä joku helvetin suklaa sen muutaman minuutin, ei ole sen aiheuttaman morkkiksen arvoista.

T: nimimerk. ”se ei jäänyt siihen tiistaiseen Ben&Jerry’s:iin”



Kyllä veri veti ennen enemmän salmiakkiin. Miksi ei enää?!??!
(kuvat: novision.fi ja maijalaine.fi)

tiistai 8. huhtikuuta 2008

Voi vee

Voisinpa oikeastaan ottaa ainakin ”anoreksia” ja ”proana”-tunnisteet pois blogistani. Ollut meinaan sellainen päivä tänään että yäk. Ei päästykkään bileisiin, joten Ina the syömishäiriö söi sitten Ben&Jerry’s purkin kokonaan vitutukseen. Ajatukseni meni kutakuinkin näin: ”No voi vitunperkeleenhelvetinhelvetti...sama sitten syödä jotain herkkua, ei tarvi välittää pömpöttäkö maha illalla.” Eikä oikeastaan ole edes NIIN suuri morkkis kuin luulin että olisi. No, viikonloppuna viihteelle, seuraavat päivät menevätkin sitten varmaan omena-tee-linjalla.

Vitutukseeni katsoin (samalla kun jätskiä luiskahteli suusta alas) yhden lempparileffoistani, Alejandro Amenabarin ”The Others”n. Nicole Kidman on ihana ja kaunis nainen (no okei, kai sekin on jotain botoxia mennyt nykyään itteensä piikittämään..virhevirhevirhe!) ja etenkin tuossa leffassa se on aivan uskomattoman nätti. Ja ne vaatteetkin on ihania. Oih.


(Kuva: cosmopolis.ch)

maanantai 7. huhtikuuta 2008

Muanantaita...

Aika normipäivä ollut, no aamupalasta sen verran että en syönyt (ooh!) vaan join vaan kaakaon (ja siis nykyään en juo enää mitään oboy-sokeripaskaa, vaan lämmitän maidon ja siihen sitä oikeaa, tummaa kaakojauhetta..vähemmän sokeria, todellakin!). Kävin yo:lla, menin kaupungille, ostin (hetken mielenhäiriössä) mustan tunikamallisen paidan (valkoinen olisi ollut kanssa sievä, mutta sen mukana olisi tullut rintsikkaongelma: olisi pitänyt alkaa metsästämään vielä ns. puuterinvärisiä rintsikoita..ei jassa! Ja musta hei hoikentaa..aahhhaahahahaaa...)


Jees, tämän päivän syömiset:
(Aamupaino 45,7. Onneks en iltamyöhällä syönyt mitään vaikka teki mieli...)
-no se kaakao
-elovena-pikapuuro (oon koukussa näihin..ihania!)
-vitalinea-jugurtti (ja päässä kiertää aina ne vitun ämmät siitä mainoksesta: ”siis täysi nolla!” NIIN paska mainos kuin vain voi olla!!!)
-teetä
-nescafe-cococappuccino (78 kcal) (kyllä, olen huono ihminen...Nestlén tuotteita ostelen..tosin vain näitä...)
-TÄN OIS VOINU JÄTTÄÄ KAUPPAAN: Kismet (voi vee...)

jaha..jos sitte loppuillan pärjäis teellä+omenalla..kello on siis 19.30

Joo..ja kukas menee huomenna (jeps tiistaina...) opiskelijabileisiim. EIKÄ MUUTEN AIO OLLA SELVINPÄIN! Olen huomenna juovuskissa ;) noh...en kyllä aio sitten baarista kämpille könytessä vetää mitään grillisafkaa.
Katotaanpa... keskiviikkona olen täällä kuitenkin kitisemässä mitä kaikkea vedin baarin jälkeen ja mitä kaikkea kaameassa krapulassa olen taas vetänyt. Sitten kyllä...ääh..kitisen. Mutta minä YRITÄN olla sortumatta.

(Kuva: rengontaimitarha.fi)

sunnuntai 6. huhtikuuta 2008

Mussun mussun

Jahas. Eilen meni muuten ihan hyvin: puuro (35g), pari leipää, kaakao+ teetä teetä teetä ja 1,5 tunnin lenkki (paitsi mun ”lenkkeily”on oikeastaan kävelyä. Jeah..tämänkin puolesta olen laiska paska...en ole koskaan ollut mikään himoliikkuja. Mieluummin olen käytännössä vaikka syömättä jos haluan painoa alas, kuin liikkuisin ihan himona. Joo joo..tiietään ei tod. mikään fiksu käytäntö, mutta mikä tässä nyt muutenkaan fiksua on..köh..) MUTTA eilisistä syömisistä vielä: yöllä, kun ei sitten uni tullut simmuun ja telkkaria tuijotttelin –tadaa- söin kaksi leipää!!! Ja siis vieläpä kaksi leipää, siis neljä puolikasta!?!?? SIIS MITÄ VITTUA INA??? Sun ei tod. olis tarvinnut syödä niitä!! Ja KYLLÄ, laitoin leivän päälle margariinia, KYLLÄ, vielä juustoa ja KYLLÄ, ne vielä maistuivat ihan tajuttoman hyvälle. Siis mitä mun pitäis tehdä että itsekurini voittaisi tuollaiset helvetin ”pimeät hetket”. Tuntuu kuin aivot vain kytkeytyisivät johonkin off-asentoon ja –ohhoh- tässä sitä meni taas VAALEAA LEIPÄÄ (niin, vieläpä vaaleaa) suusta alas. Mussuti mussuti vain. Pelkään että kohta havahdun jostain sohvan pohjalta suu täynnä suklaata, kädessä Makuunista haettu (jo tyhjäksi syöty irtokarkkipussi) ja vatsan päällä (ja vatsastahan on tullut sellainen kätevä,jumalattoman kokoinen kumpu tarjottimeksi tuohon pään ja jalkojen väliin) pitsalaatikko. Ainiin, ja sipsejä olen tietenkin vetänyt siinä jossain suklaan ja pitsan välissä 3 pussia tai jotain. Ja henki ei kulje kaksoisleuan painaessa...aaarrgghhh! No hyvä että tuollaiset visiot vielä sentään kauhistuttaa...ehkä mulla on JOTAIN toivoa :/

Asiaista sujuvasti toiseen. Minuun ei inhokki-thinspona kovinkaan hyvin toimi sellaiset SAIRAALLOISEN lihavat, 200-300 kiloiset leidit (joilla läskit ovat ties monellako poimulla), vaan minulle toimii paremmin "tavallisen juntturamaiset", siiderin pöhöttämät pömppömassut joita näkee melkeinpä missä vain nykyään. Plus tietenkin siihen vielä päälle ne tiukat lantiofarkut, persjalkaisuus ja jenkkakahvat. Ei sillä että itse omistaisin mitenkään kilometrin mittaiset jalat, mutta haluan niiden sentään olevan hoikat...


Tämä toimii mulle paremmin ällö-thinspona kuin mikään muu (kuva:mammadieetti.net)

Uhhuh, joopati joo. Tänään syöty (ja kello on vasta kaksi...)
Puuro (35g)
½ dl mehukeittoa
mandariini
kurkkupastilli
teeetääääää

No, toivottavasti muilla on viikonloppu (tähän saakka edes) mennyt paremmin ja ilman pimeitä hetkiä...

lauantai 5. huhtikuuta 2008

Miksi en halua seurustella (monista syistä se yksi iso...)


Hmm...olin pitkästä aikaa Suomi24:n keskustelupalstalla. Laihdutus-palstalla oli mm. aiheena lihottavatko e-pillerit. Eli lihottavatko itse pillerit vai se elämäntilanne, jolloin niitä yleensä käytetään. You know: on se ihku poikakaveri, ja sen kanssa on sitten kiva nyhvätä vaan sohvalla, syödäsyödäsyödä karkkia, pitsaa yms. ja käydään leffassa (ja SYÖDÄÄN karkkia jne.) ja ulkona SYÖMÄSSÄ jne. Ja kun toista haluaa huomioida ja hemmotella, valmistetaan juhla-ateria. Plus tietenkin kaikki yölliset valvonta(nainti-)sessiot...

Aloin itse miettimään omia suhteitani. Noh, varsinaisesti ”suhteeksi”, edes jonkinlaiseksi voin luokitella ainoastaan kaksi tapausta. Seurustelin 1,5 vuotta, ja tämän suhteen jälkeen tapailin muutaman kuukauden (öööm..3 kuukautta) erästä poikaa. Lyhempiä ”säätöjä” on ollut pari näiden lisäksi. En syönyt kummankaan suhteen aikana pillereitä. Aivan, en edes sen 1,5 vuoden aikana. Ja tämä oli pojallekin ihan totally ok, kortsua oli hänen mielestään ihan jees käyttää. Se, miksi en halunnut syödä pillereitä johtui pääasiassa siitä, että pelkään pillereistä MAHDOLLISESTI aiheutuvaa painonnousua, turvotusta jne jne. Ja vaikka parisuhteessa niin helposti tapahtuva painonnousu onkin monesti pääasiassa elämäntapojen muuttumisesta johtuvaa (siis sitä ”syödäänsyödäänsyödään ihkuraksun kaa sohvalla/sängyssä maaten ja eijaksalähteemihkäänuloskunnyhvätäänvaankahestaan...”) pelkään silti pillereitä.

Ongelmana koen myös sen, mistä löydän ikinä enää miehen joka ymmärtäisi, etten halua käyttää pillereitä? Tietenkin pillereiden mahdollinen haitta voisi MINUN kohdallani olla (niin kuin monen muunkin kohdalla), paaaaaljon pienempi kuin hyödyt... mutta silti. Kun mietin, paljonko painoin, ja kuinka plösöksi tunsin itseni suhteen aikana ILMAN pillereitä, en edes halua ajatella millaiseksi tankiksi turpoisin jos vielä söisin e-pillereitä.

Noh, tässä elämänvaiheessa minun ei tarvitse päätäni vaivata tällä asialla, mutta vaivaanpa silti. Ääh...en halua IKINÄ tulla sellaiseksi tytöksi, joka salakavalasti huomaa lihoneensa kymmenen kiloa...ja luulen että vältän sen loppujenlopuksi tehokkaimmin pysymällä sinkkuna. Esimerkkejä tästä ”pelkän suhteen takia lihonneista” on vaikka millä mitalla. Eräskin kaverini on alkanut nyt vuoden vaihteessa seurustelemaan, ja vaikka tyttö oli NIIN herkkulakossa koko tammikuun, ei hän suinkaan ollut laihtunut. Teki mieleni sanoa sormea heristellen että ”no kai siinä lihoo kun makaa vain toisen kanssa ja tuijottaa leffoja”. Mikä vitun ylläri se muka on? Plus siihen päälle aloitetut pillerit, of course.

Haluan olla se ”hoikkaakin hoikempi hyvännäköinen sinkku” jota ne suhteiden turvottaneet tytöt kadehtivat. Mutta huom! tämä ei johdu minun puoleltani kateudesta tai katkeruudesta seurustelevia kohtaan, ehei. Koen vain paljon palkitsevammaksi sen, että pysyn hoikkana ja vapaana.

Että tämmöistä tällä kertaa. Ja ostin muuten ne korkkarit. Uh-huh!

Ja miksiiii oi miksi, näiden kirjoitusten julkaisuajaksi tulee jotain ihan ihmeellisiä kellonaikoja. En löytäny kohtaa, josta nimenomaan KELLONaikaa voisi muuttaa. Päivämäärän julkaisu-kohdan kyllä löysin, mutta en ainakaan huomannut kellonajan muuttamista...tai sitten olen taas sekoillut jotain. Jees..ei olis uutta.

Ihanaa lauantaita kaikille! Seurustelevillekin ;)

(Kuvan lähde: supermodels.nl)

perjantai 4. huhtikuuta 2008

urk.

Urk. Tosiaan. Kaveri oli viikon kylässä (siksi tämä viikon postaustauko...anteeksi vain...) ja enhän mä silloin voinut olla vihreä tee-vesi-puuro-omena-linjalla. Jeps jeps. Maanantaina pitsaa (hah..laihdutus: huono vitsi lähinnä..anoreksia? vielä huonompi vitsi...) ja keskiviikkona amarillossa syömässä. Että näin täällä. Paino on 47, aamupaino 46 pilkku jotain. Joo...ja liikunnnasta sen verran että: siis MIKÄ liikunta? jos sitä voi SYÖDÄ niin tänne vaan,mulle mulle! Sehän multa meinaan näyttää onnistuvan, syöminen siis. Voi ziisus!
Ja mitä miettii Ina, kun maailma tuhotuu turhasta kulutuksesta, energiaa tuhlataan, puhdas vesi loppuu ja kaikkikuollaankuneiosataollaihmisiksi? Löysin ihanat, mustat korkkarit. Malliltaan klassiset, pysyy jopa jalassa (yleensä mun avokkaissa on pakko olla joku remmi/naru jalkapöydän yli...muuten kenkulit tippuu heti jalasta) ja kaikin puolin muutenkin ihanat. Tosin sen verran korkoa, että pelottaa miten niillä oppii kävelemään. Viiden sentin korko vielä menee..mutta näissä on varmaan jotain 7-8 cm. Uh...ostanko vai en? Eikä olleet mitkään muuten ihan halvemmasta päästäkään. Mutta kai ne kestäsi aikaa ja käyttöä ja ois ikiklassikot. Ja nahkaa, ei mitään muovia (joka hiostaa, menettää muotonsa jne jne.) Että näin syvällistä tällä kertaa. Mä pelastan vielä maailman näillä mielihaluillani, vittu.